Sähköposti

Päivä:

Lähettäjä:

Vastaanottaja:

Alla komemmentit TVL: ltä saamaani kirjeeseen 12.12.2001 1442/20001/10.

Kommentoitava aluperäisteksti (scannatu) mustalla ja siihen liittyvät kommentit punaisella.

Ennen Vesilaitoksentien kevyen liikenteen väylän suunnittelua tehtiin nopeusmittauksia kolmessa eri pisteessä. Mittausten tarkoituksena oli selvittää autoilijoiden käyttämien ajonopeuksien suuruus. Mittaustulosten perusteella voitiin päätellä, että nopeusrajoituksen alentaminen 40 kilometriin tunnissa ei sovellu kyseiselle tieosuudelle. Tien poikkileikkaus ja tienvarsiympäristö ei tue niin alhaista rajoitusta riittävästi.

Missä tähän mittaustulokseen voi tutustua tai mistä sen voi tilata? Missä siihen pöytäkirjaan voi tutustua tai sen tilata, että tien poikkileikkaus- ja tienvarsiympärsitö ei tue alhaista nopeutta (40 km/h)? Vaasan kaupunki monet muut Suomen kunnat ovat toteuttanut 40 km/ h rajoituksia lukemattomissa vastaavissa paikoissa, kuin mitä nyt puheena oleva Vesilaitoksentien osuus on. TVL:n näkemyksen mukaan siis Vaasan kaupungin ja näiden kuntien tekemät mutokset ovat siis olleet aivan turhia. Minusta tienvarsiympäristön asuamiston turvallisuus täytyy olla ohjaava tekijä, ei se että tiellä voidaan ajaa lujempaakin. Ei esimerkiksi moottoritienkään rakenne tue 120 km/ h ajonopeutta-vaan paljon suurempaa nopeutta, mutta kuitenkin moottoritielle on asetettu 120 km/ h rajoitus. Eli mikään ei estäisi nopeuden laskemista ko. tieosuudella. On huomattavaa, että tässä puhutaan vain lyhyestä osuudesta ei koko Vesilaitoksentietästä.

Samalla voitiin päätellä myös, ettei korotettuja hidasteita kyseiselle tieosuudelle voida rakentaa. Tutkimusten mukaan peräkkäisten hidasteiden välinen etäisyys saa olla korkeintaan 60-70 metriä, jotta niiden hidastevaikutus säilyy. Korotettujen hidasteiden rakentaminen johtaisi jarrutuksiin ja kiihdytyksiin, joiden vaikutuksesta tienvarren asutukselle aiheutuva meluhaitta olisi kohtuuton. Melua ja mahdollisesti myös tärinää lisäisi renkaiden "iskeytyminen" hidasteeseen.

En ole missään muualla nähnyt hidasteita rakennetun niin tiheään kuin TVL: n pihassa jopa alle 60 m. Voipi olla että teoreettisesti ajatellen tuo 60-70 m on oikea, mutta ei kai tiestä ole tarkoitus tehdä kuitenkaan motogrossirataa? Tietenkin tuolla ajatuksella ja perusteella voi tyrmätä esitykseni varsin helposti. Vaasan Kaupunki on rakentanut esim. Haapaniementielle hidasteet joiden väli on alle 1 km, hyvin näyttää toimivan ja asukkaat ovat tyytyväisiä, nopeudet Haapaniementiellä ovat laskeneet selvästi. Enkä ole Haapaniemen asukasyhdistyksen pj:nä saanut asiasta, kuin positiivista palautetta. Hidasteen tarkoitus on käsittääkseni “havahduttaa” autoilijaa käyttämään tieosuudella salittua/määrättyä nopeutta eikä ajamaan ylinopeutta huomaamatta. Eli hidasteita tarvitaan silloin kuin siinä missä rajoitus muuttuu tai halutaan autoilijan todella huomioivan käytettävävä maksimi nopeuden.

Jos Vesilaitoksentielle rakennettaisiin hidasteet ehdottamaani paikkaa, lähinnä pohjoisessa oli hautausmaa eikä sopivaan paikkaan toteutettuna etelästä tulevan liikkenteen hidasteetkaan tule kovin lähelle taloja. Eli en siten usko kenenkään niistä häiriintyvän. Esim. USA:ssa käytetään omien havointojeni mukaan vastaavia hidasteita varsin paljon asuntoalueilla eikä väli ole 60-70 m vaan hidasteet on sijoitettu kadun päihin tai asuntoalueen sisääntuloväylälle jne. eli kuten olen esittänyt. Eli Vesilaitoksen Itäpuolinen asutus on =asuntoalue.

Koko Vesilaitoksentiellä on sattunut 23 poliisin ilmoittamaa liikenneonnettomuutta (joissa 12 loukkaantunutta) aikavälillä 1990-9/2001. Näistä neljä onnettomuutta on sattunut Kappelinmäentien ja Vanhanvaasankadun välisellä osuudella. Tämän osuuden ainut loukkaantumisiin johtanut onnettomuus sattui kesän 2001 aikana henkilöauton suistuessa tieltä Golf-kentäntien risteyksen kohdalla takaa-ajotilanteessa. Tieosuuden liikenneturvallisuus on siis onnettomuustilaston valossa kohtuullisen hyvä.

Hyvä ja kohtuulllisen hyvä on aivan eri asia. Joitakin vuosia sitten yksi kuolemaankin johtanut onnettomuus ja muutama vakava loukaantuminen joskin ko.asiat tapahtuivat ennen 90-lukua. Jokainen onnettomuus on turha. Kohtuullisen hyvä taso ei riitä pitää päästä hyvälle tasolle.

Vaasan kaupungin vuonna 2000 valmistuneessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa kyseisen tieosuuden toimenpiteeksi on esitetty kevyen liikenteen väylän rakentaminen. Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen jälkeen ei ole tullut esille oleellista uutta tietoa, joka ei olisi ollut aiemmin tiedossa. Kevyen liikenteen väylä on kesän 2001 aikana saatu toteutettua, mikä osaltaan parantaa kevyen liikenteen asemaa.

Kevyenliikenteen väylä on sinänsä ihan hyvä, toteutus vaan on huono ja puutteellinen esim. minun kiinteistöni kohdalla. Olen itsekkin anonut ko. väylää kuten voinette papereistanne todeta. Kuten olen todennut moneen kertaan, että ei ainakaan kaikkien tien itäpuolella asuvien liikenneturvallisuus ole parantanut vaan se on osalla huonontunut. Kaikkien rullaluistelijoiden ja rullasuksihiihtäjien turvallisuus on kyllä parantunut ja nyt myös moottorikelkkailijoiden. Tämäkö oli tarkoitus kevyenliikenteenväylän rakentamisessa?

Kevyen liikenteen väylän rakentamisessa Tiehallinnolla on yleisenä pyrkimyksenä toteuttaa ajoradasta välikaistalla erotettu väylä, koska tällöin liikenneturvallisuus voidaan parhaalla tavalla turvata. Joissakin ahtaissa kohdissa joudutaan väylä kuitenkin rakentamaan korotettuna välittömästi ajaradan viereen, koska asutukselle ei voida aiheuttaa kohtuutonta haittaa (melu, viihtyvyys jne.). Näin on tehty lyhyellä osuudella Vesilaitoksentielläkin.

On totta, että tie on rakennettu kohtuu ahtaaseen paikkaan. Mutta ajatellen esim minun kiinteistöni kohtaa olisi kevyenliikentteen väylä voinut (ja voi edelleenkin) mennä lännnenpänä eikä se olisi sen lähempänä tien länsipuolen taloja, kuin kevyenliikenteen väylä on nyt muualla vastaavalla osuudella ja siten olisi voitu rakentaa ns. pysähtymistasanteet kiinteistöni kohdalle. Siis suunnittelujärjestelmänne ei toiminut eikä ottanut asiaa huomioon vaikka asiasta oli TVL:ää infomoitu. Asia voidaan korjata suojateillä tai siirtämällä kevyenliikenteentietä lännemäksi joka on edelleen mahdollista ja saada aikaan siten pysähtymistasanne. Itse asiassa mikään ei olisi estänyt rakentamasta kevyenliikenteenväylää tien itäpuolelle. Rakentamalla se itäpuolelle olisi kaikkien turvalllisuus parantunut. Esimerkiksi Vesilaitoksentien länsipuolen taloilla ei ole liittymiä Vesilaitoksentiehen vaan kulku tapahtuu Sorvarinkadun puolelta, joten siltä osin kv.tiellä ei ole länsipuolen asutukselle merkitystä. Miksi se muuten rakennettiin länsipuolelle Vesilaitoksentietä?

Ajoradan viereen korotettuna rakennettu reunakivi madalletaan (tai viistetään) niissä kohdissa, joissa on huomattava määrä ylittävää liikennettä ja suojatie tai vastakkaisella puolella on katuliittymä. Tien vastakkaisella puolella olevien tonttiliittymien kohdilla korotettua kevyen liikenteen väylän reunakivilinjaa ei yleensä madalleta tai viistetä. Reunakivilinja on korkeudeltaan matalampi kuin normaali porrasaskelma, joten sen ylittämistä jalan tai polkupyörää taluttamalla ei voida pitää kohtuuttomana vaatimuksena.

Kuten olen tuonut esiin on minun kohdassani kahdentalon liiittymä. Minun liittymästäni n.100m pohjoiseen on neljäntalon liittymä ja siinä on viisteet. Onhan neljä huomatavasti enemmän kuin kaksi. Tiellä liikennöivä autoilija ei taatusti tuota eroa huomaa mitenkään. Voisimpa jopa väittää, että tämä neljän talon madallettu liittymä on “pimeämmässä” paikassa kuin omani ja siten riskialttiimassa paikassa. En kyllä ymmärrä miten siitä ei voi yllättäen kääntyä pyörällä auton eteen, mutta minun kohdastani voi?

Tekstissänne sanotaan että “ei yleensä madalleta”, siis joskus madallatte, mutta nyt ette! Kiven korkeus on suunnilleen samaa luokkaa, kuin porrasaskelman eli n. 20 cm. Yleensä vastaavat korotetut kevyenliikenteenväylät on toteutettu havaintojeni mukaan n.10 cm korkella pyöreäreunaisella kivetyksellä. Asiaa voi käydä esim. tutkailemassa vaikka Vanhassa Vaasasssa Torikadulla jonka kevyenliikenteenväylän muuten TVL on rakentanut joitakin vuosia sitten. Jos esim. Vesilaitoksentiellä olisi tuo n. 10 cm. pyöristetty kivi kuten Torikadun varrella asia olisi ehkä tältä osin kunnossa ja tuskin nyt kävisimme tätä keskustelua ainakaan tästä asiasta. Saatte Torikadun kivetyksestä jonain päivänä valokuvan siltä varalta, että ette ole menneet sitä katsomaan, jos ja kun lumet jossain vaiheessa sulavat.

Pyörää voi toki nostaa vaikka metrin korkealle.

Koska korotettuna rakennetun kevyen liikenteen väylän ja ajoradan välissä ei ole välikaistaa, on madalletun reunakiven kodalta mahdollista kääntyä pyörällä suoraan ajoradalle. Yleinen  pyöräilijän kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtanut onnettomuustyyppi on sellainen, että tien oikeaa reunaa (tai tässä tapauksessa korotettua väylää) pyöräilevä henkilö kääntyy yllättäen vasemmalle takaa tulevan ajoneuvon eteen. Tällaisen mahdollisuuden tarjoamista tulee suunnitelma- ja rakenneratkaisuissa välttää.

Asia voidaan välttää rakentamalla suojatie taloni kohtaan joka varoittaa autoilijaa mahdollisesta tien ylittäjästä, olen sen ymmärtänyt suojatien tarkoitukseksi, eli varoittaa ja suojata. Lisäksi voidaan käyttää liikennemerkkiä lapsia tiellä jne vaihtoehtoja on jos on haluja niitä käyttää. Miksi kääntyminen juuri taloni kohdassa jos siinä olisi kevennys on erityisen vaarallista? Miksi sallitte talostani 100 m pohjoiseen kevennyksen? Eikö siitä kääntyminen ole vaarallista?

Jos tuo vaara on niin suuri miksi ei esim. Höstveden läpimenevää ja Torikadun kevyenliikenteen väylää sitten pikaisesti nosteta n. 20 cm korkeudelle?

 Suojatie merkitään sellaisiin kohtiin tietä, joissa kevyen liikenteen väylä risteää ajoradan kanssa, vaihtaa puolta tai missä on erityinen kevyen liikenteen ylityskohta (kauppa, koulu tms. jalankulkua synnyttävä toiminto). Yksittäisten tonttiliittymien kohtiin suojatietä ei merkitä.

Vaasan kaupungilla on ainakin tapana tehdä suojatie sinne minne joku joskus kulkee kuten oheinen kuva esittää. 98% vuodesta ei ko. kohdasta kulje kukaan. Eikä siellä ole yhtään taloa eikä muutakaan, ei edes liittymää vaan polku. Vaasan Kaupungissa ajatellaan ainakin liiikenneturvallisuutta asukkaiden eduksi, siitä kiitos kaupungille! Mikään ei siis estä TVL:ää toteuttamasta haluaami suojatietä, toteutus on vain halusta kiinni.

Vaasan tiepiiri ei pidä tarpeellisena rakentaa erillistä kevyen liikenteen väylää tien itäpuolelle. Sen sijaan tiepiirin mielestä voitaisiin neljän kiinteistön tonttiliittymät (3 kpl) koota yhteen kohtaan. Tällöin voidaan myös kevyen liikenteen tienylitykset keskittää ja harkita suojatien merkitsemistä. Samalla liittymään voidaan rakentaa turvallinen lepotasanne. Tiepiirin saamien tietojen mukaan olette hylänneet esityksen.

Itäpuolelle ei kukaan (tai en ainakaan minä) ole esittänytkään kevyenliikenteen väylän rakentamista, ainakaan nyt. Minulla ei sinänsä ole sitä mitään vastaan jos neljän talon kolme liittymää kootaan yhteen jos se tehdään niin kuin olen esittänyt Eli liittymään tulee voida ajaa/kulkea molemmista päistä ja päissä on sitten suojatiet. Jos se toteutettaisiin taasen TVL: n esittämällä tavalla jolloin ajo/kulku tapahtuu vain yhdestä paikasta olisi toteutus susi jo syntyessään. Vika tässä TVL:n esityksessä on se, että se ei toimi käytänössäm muutoin kuin autoilla ajettaessa, jos silloinkaan. Huomatkaa, että tässä on koko ajan puhuttu kevyenlikenteen turvallisuudesta ei autoilijan turvalisuudesta. Autoilijan turvallisuutta ei koeta ongelmaksi, lapset eivät aja autoa, ei ainakaan minun lapseni!. Se on vain niin, että eivät ihmiset ja lapset varsinkaan eivät lähde kiertämään vaan valitsevat lyhyimmän mahdollisen reitin kts. aikasemmat piirrokseni. Toisekseen naapurini etelässä tyrmäsi esityksenne myös, minä tyrmäsin esityksenne sillä perusteella, että se ei toimisi silloin, kun puhutaan kevyenliikenteen turvallisuudesta koska ihmiset eivät lähde kiertämään kuten jo äsken edellä totesin.

Vesilaitoksentie on valtion hoidossa oleva yleinen tie ja tämän vuoksi sitä kautta ohjautuu todennäköisesti myös Vaasan läpi kulkeutuvaa liikennettä. läpikulkuliikenteen osuutta on vaikea arvioida ilman määräpaikkatutkimusta, mutta tiepiirin olettamuksen mukaan osuus on suhteellisen pieni kokonaisliikennemäärästä. Opastuksen muutoksella on vähäinen vaikutus Vesilaitoksentien liikennemäärään myös sen vuoksi, että reitti on tuttu suurimmalle osalle läpikulkuliikennettä.

Vesilaitoksentie on valtion tie ja toivottavasti muuttuu pian kaupungin hallinnoimaksi tieksi!

Rekkoja tuntuu menevän aika tiuhaan ovat varmasti ohikulkumatkalla! Esim. nopeuden pudotus 40 km/ h:ksi ohjaa taatusti rekkat ym. pois koska rekkamiehet vihaavat erilaisia muutoksia kuten esim. nopeusmuutoksia. Rekkojen paikka on Vaasan ohikulkutiellä ei Vesilaitoksentiellä.

Kappelinmäentien ja KWH:lle johtavan tien risteysalueiden väliin oli Vesilaitoksentien tie- ja rakennussuunnitelmassa esitetty tehtäväksi suojatiesaareke. Risteysalueella olevien reunakivilinjojen väli on nyt kuitenkin niin kapea, että suojatiesaarekkeen rakentaminen tulisi haittaamaan kääntyvää raskasta liikennettä kohtuuttomasti. Tämän vuoksi risteysalueen järjestelyä suunnitellaan vielä tarkemmin ja muutokset toteutetaan kesän 2002 aikana.

Toivottavasti risteyksestä tulee samanlainen kuin esim. Ylöjärvellä, Härmässä, Sievissä jne. vastaavissa paikoissa olevat risteykset ovat silloin niistä on todellista hyötyä eli liikenne ympyröitä tai mitä nimeä sitten niistä käytättekin. Edelleen teillä on ratkaisematta etelästä tuleva liikennne kuinka sen nopeutta pudotetaan. Mitä siihen keksitte, kun minun esittämät hidasteet eikä nopeusrajoitusmerkiti eivät tunnu TVL: lle kelpaavan!

Vesilaitoksentien ajonopeuksien seurantamittaus on tarkoitus tehdä ensi kevään aikana. Tällöin voidaan todeta tieosuuden liikennemäärät ja ajoneuvojen käyttämät nopeudet eri vuorokaudenaikoina uudessa tilanteessa. Nopeusrajoituspäätöksessä todettiin myös, että nopeusrajoituksista muistuttavat ajoratamerkinnät voidaan toteuttaa kesällä 2002. Toivomme, että voitte olla yhteistyössä määrittämässä merkintöjen paikkoja niin, että ne ovat teidän kannaltanne sopivassa kohdissa.

Mikään ei estä tutkimuksen tekemistä vaikka heti.

Valitettavasti asia on vain niin, että asia ei ratkea sillä että maalataan tiehen merkkejä joita kukaan ei edes näe vrt. saamanne kuvat.

Olen mielelläni ratkaisemassa ongelmaa yhdessä kansanne, mutta en usko ratkaisua kuitenkaan löytyvän esittämistänne ratkaisumalleista, olisko yhteinen palaveri mitään?

Seppo Rapo

Ps.

Saatte uuden esitykseni lähiaikoina koskien mm. taajamamerkin siirtoa josta keskustelinkin jo Juhani Salosen kanssa.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi!

Paluu muutoksen eteneminen sivulle

Alku valikkoon